Miksi maa säätiön omistukseen?

Peltomaan hinnannousun myötä on maataloudessa jouduttu tilanteeseen, jossa viljelijä ei pysty ostamaan maata pelkästään pellon tuotolla, vaan pellon hankkimiseen tarvitaan muuta pääomaa. Tilanne hankaloittaa nykyisten viljelijöiden toimintaa sekä uusien viljelijöiden alkuun pääsyä. Peltomaan hankintaan liittyvään ongelmaan on törmätty myös Kurjen biodynaamisella tilalla, jossa heillä vuokraviljelyssä olevat naapurin pellot ovat nyt myynnissä. 

 

Biodynaamisen viljelyn säätiö haluaa olla mukana mahdollistamassa ja lisäämässä biodynaamista viljelyä ja etsimässä uudenlaisia ratkaisuja maatalouden pääomavaltaisuuden vähentämiseen.

 

Säätiö, Kurjen biodynaamisen tilan viljelijät ja ryhmä aktiivisia henkilöitä päätyivät yhdessä siihen, että halutessamme säilyttää maan hyvin hoidettuna seuraaville sukupolville ja poistaa maalta kauppatavaran laatu, on säätiöpohjainen omistus paras ratkaisu. Säätiö voi yleishyödyllisenä toimijana huolehtia siitä, että maa pysyy yhteisön oikeutena, eikä se ole enää myytävissä ja ostettavissa. Säätiön omistukseen siirtyvää maata ei seuraavan sukupolven tarvitse enää ostaa. Säätiö voi huolehtia siitä, että maata hoidetaan tulevaisuudessakin biodynaamisen viljelyn periaatteiden mukaisesti. 

 

Tätä tarkoitusta varten Biodynaamisen viljelyn säätiö on perustanut Kurkirahaston, kokoamaan yhteen ihmisiä ja organisaatioita, jotka haluavat omalla panostuksellaan mahdollistaa uudenlaisen maanomistusmallin syntymisen. Samalla muodostuu uusi yhteisö, jolle on tärkeää maan hoitaminen ja paikallinen ruoantuotanto! Koska “elämä on paikallista”, säätiö tarvitsi alaisuuteensa paikallisen toimijan, joka käytännössä hoitaa tällä alueella omavoimaisesti tätä hanketta. 

 

Kurjen biodynaamisen tilan lähiyhteisön muodostavat Kurjen ekokylässä asuvien ihmisten lisäksi nykyiset naapurit ja lähiseudun asiakkaat. Toivoisimme joukon voivan laajentua tämän maanomistuksen uudistusprosessin myötä niin, että ne,  joilla jo on suhde tilaan, voivat kokea sen jatkossa syventyvän ja että ne, jotka tulevat uusina mukaan, tulevat mukaan koko olemuksellaan. Jos voidaan sanoa, että lasta kasvattamaan tarvitaan koko kylä - tarvitaan elävän maatilan kehittämiseen koko yhteisö. Maatilan perustana on maa ja maisema, johon se asettuu ja sen täyttävät toiminnallaan ihmiset, eläimet ja kasvit.

 

Maa voidaan nähdä yhteisöllisenä resurssina, jonka saatavuus ja käyttöoikeudet hallinnoidaan sosiaalisella yhteistyöllä. Pääoma, jota maakin on, voidaan nähdä koko talouselämän ”perustana” ja se tulisi saattaa mahdollisimman luovaan ja tuotteliaaseen tilaan. 

Biodynaamisen viljelyn säätiö

Biodynaamisen viljelyn säätiön sr on perustanut Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska föreningen ry saamansa testamenttilahjoituksen turvin vuonna 1998. Säädekirja määrittelee säätiön tarkoitukseksi edistää biodynaamista viljelyä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö:

 

1) Tukee biodynaamiseen viljelyyn liittyvää tutkimusta ja julkaisutoimintaa

2) Tukee biodynaamisen viljelyn koulutusta ja opiskelua

3) Tukee biodynaamisen viljelyn mallitilatoimintaa

 

 Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muullakin tavoin. Säätiö voi harjoittaa myös tarkoituksensa toteuttamiseen ja sen rahoittamiseen liittyvää liiketoimintaa. 

Biodynaamisen viljelyn säätiön hallitus

Biodynaamisen viljelyn säätiö on kotimainen organisaatio, jonka tehtävä on edistää biodynaamista viljelyä. Säätiö oli luonnollinen valinta hankkeen katto-organisaatioksi. Säätiön hallitus päätti ryhtyä joukkorahoituskampanjan lailliseksi kerääjäksi ja perustaa alaisuuteensa paikallisen rahaston, Kurkirahaston. 

 

Biodynaamisen viljelyn säätiön hallituksen jäsenet ovat Jukka Jormola (puheenjohtaja), Ira Hellsten, Timo Kalliokoski, Ulla Räsänen-Virtanen,   Atte Hermansson ja  Liisa Hertell